Aino Jääskeläinen
Liepeiltä
6.-30.3.2025
Suurta kipuilua ja pään sisäistä draamaa. Miksi teen näin? Tällaisia kuvia ja miksi monotypiaa? Miksi en tee noin? Nämä tämän tyyppiset ahdistuskohkaamiset ovat toistuvia, ja varmaan tuttuja isolle osalle taiteilijoista.
Näyttely koostuu kahdesta osasta tai hämmästelystä. Niin sanotuista tavallisista monotypioista ja rajusti muokatuista, revityistä töistä.
Ensinnäkin päädyin leikkimään ajatuksella mikä on teos ja mitä jää yli? Mitäs sitten kun työ on ”ihan kiva”? Sepä vasta onkin ärsyttävä tilanne, joka vaatii usein toimia. Esimerkiksi repimään teosta pienemmäksi tai painamaan työhön jonkun hätkähdyttävän värin.
Eräänä päivänä työhuoneella rullasin poisrevittyjä vedoksen reunoja fjongalle ja koin elämyksen. Ne olivat niin kauniit ja herkulliset! Halusin tuoda nämä näyttelyyn. Päätin nostaa liepeitä ja rippeitä esille. Eli olen tuonut suojapaperin ja vedosten reunat keskiöön. Asia on käännetty ympäri.
Grafiikkaa tehdessä useinkin voi prässistä tulla ulos yllätyksiä. Suojapaperiin painuu hieno jälki. Paljon hienompi kuin se mitä sillä toisella, oikealla ja työstetyllä puolella on. Tai toisinaan kun väri ei tartu painopaperiin niin kuin oli tarkoitus. Se on samalla ärsyttävää ja turhauttavaa ja kiinnostavaa.
Näytän teille suojapaperit ja reunat eli taustat ja liepeet. Kaikkea sitä mitä ei normaalisti näytetä ja on työstetty pois ennen näyttelyä. Ne ovat myös kiinnostavia ja kauniita, niin kuin ne oikeat ja tarkoituksella tehdyt työt.
Toinen osa näyttelystä on sitä herkkua, kun työskentely sujuu ja vuoropuhelu minun ja paperin välillä kukoistaa.
Aino Jääskeläinen
Aino pyysi minua keskustelemaan kanssaan hänen tulevasta näyttelystään ”Liepeiltä” Galleria Huudossa. Hän nostaa vedoslaatikostosta esiin teoksiaan, jotka ovat monotypioita. Aikaisempien näyttelyiden tunnistettavat maisemat ja naishahmot ovat muuttunut väripinnoiksi ja lähikuviksi silmistä, joissa luomet ovat avoinna tai suljettuina. Käy ilmi, että teoksissa on muun muassa punakaalia. Luonnon kuvaamisen sijaan luonto on kiinni paperissa. Tuijottavat silmät katsovat takaisin ja kääntävät huomion itseeni kuin kaikkinäkevä silmä.
Kuvataiteilija, väitöstutkija Timo Tähkänen
Aino Jääskeläinen (s.1980) on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hän on valmistunut Lahden Taideinstituutista vuonna 2005 (kuvataiteilija AMK) ja Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2008. Pääasiassa hän työskentelee monotypian ja muiden painotekniikoiden parissa. Monotypiaa hän on kutsunut maalauksen ja taidegrafiikan rakkauslapseksi. Monotypiassa väri maalataan/telataan/ym.keinoin levitetään painolaatalle ja sitten painetaan.
Painamisen lisäksi Aino on työskennellyt myös saven parissa.
Ensimmäisessä Galleria Huudon näyttelyssään noin kymmenen vuotta sitten Aino esitti monotypioita ja suuren kokonaisuuden savelle painettuja töitä. Liepeiltä on Ainon neljäs näyttely Galleria Huudossa.
—
Yhteystiedot
Kuvataiteilija Aino Jääskeläinen
040 750 9623
ainojaaskelainen (a) gmail.com
www.ainojaaskelainen.com
