• Mandala 3
  • Mandala 2
  • Mandala 1
  • Loppuja & alkuja 1-2 Kuvat ovat still-kuvia videoteoksesta Loppuja ja alkuja (2010). Teos on time-lapse animaatio jossa peruna (jolle on maalattu kasvot) nahistuu ja alkaa versoamaan.
  • Loppuja & alkuja 1-2 Kuvat ovat still-kuvia videoteoksesta Loppuja ja alkuja (2010). Teos on time-lapse animaatio jossa peruna (jolle on maalattu kasvot) nahistuu ja alkaa versoamaan.
  • Elina Katara

Elina Katara

LOPPUJA JA ALKUJA

Uudenmaankatu 12.5.-30.5.2010

Elina Katara
Loppuja ja alkuja
12.5. – 30.5.2010
Galleria Huuto Uudenmaankatu

Mukulat

Mukuloiden työstäminen on ollut hidas ja monivaiheinen prosessi, joka alkoi 2008 odottaessani toista lastani. Maalasin nopeasti nahistuville ja uutta versoa itäville perunoille kasvot. Etsin käsiini vielä tallella olevat esiäitieni ja -isieni valokuvat ja aloin maalata perunoihin sukulaisteni muotokuvia.

Työhuoneeni on suurimmaksi osaksi maan alla. Maalasin ja valokuvasin siellä perunoita ja seurasin niiden muodonmuutoksia. Kun perunat olivat kuihtuneet ja alkaneet itää, hautasin ne multaan. Esiin työntyi pian versoja, joiden varret olivat untuvaisen karvan peitossa. Vastasyntyneiden ihoa peittää toisinaan samankaltainen lanugokarva.

Mukulat valmistuivat helmikuussa 2010. Selvitin minkälaisia kaukaisempia sukulaisia niille löytyisi. Ja sukua löytyi, taiteilija Ginou Choueirin massiivisesta Potato Portraits- teoksesta aina vanhojen eteläamerikkalaisten kulttuurien teoksiin asti. Olin keksinyt samankaltaisen ajatuksen kasvollisista perunoista kuin toinen taiteilija toisella puolella maapalloa. Ehkä kaikki ideat ovat jo olemassa jonkinlaisena juurakkona, josta aika ajoin putkahtaa näkyville verso tai mukula vähän muuntautuneessa muodossa, uudenlaisena variaationa. Teokset muodostavat kerrostumia ideoiden ympärille. Ihmisen ja perunan ja myös ihmisperunan sukujuuret ovat pitkät ja monisäikeiset.

Mandalat

Olen kirpputoreja kierrellessäni kiinnittänyt huomioni pitsiliinoihin joita on tarpeettomina tuotu myytäviksi. Niissä viehättävät reikien ympärille rakentuvat säännölliset kukkamaiset kuviot. Pitsin virkkaaminen on toistavaa tekemistä ja sellaisena omiaan upottamaan virkkaajan omiin ajatuksiinsa. Kuvittelen minkälaisia ajatuksia liinoihin on punoutunut. Arjen melskeestä ja pyörityksestä jää jäljelle vain hiukan pölyä. Mutta kaaoksesta muodostuu lopulta kuitenkin jonkinlainen kuvio. Ja se voi näyttää kauniille kun sitä katsoo etäältä, kokonaisuutena.

Tervetuloa!

Elina Katara
ekatara(at)muu.fi
040-5963101