• IHMISSILPPURI
  • IHMISSILPPURI
  • IRTIPÄÄSTÄMINEN / LETTING GO pysäytyskuva videosta, still image from video
  • SURU / SORROW pysäytyskuva-sarja videosta, still images from video
  • SEKSUAALISUUDEN JA LESBOUDEN HÄPEÄ 10 VUODEN AVIOLIITON JÄLKEEN / SHAME OF SEXUALISM AND LESBIANISM AFTER 10 YEARS OF MARRIAGE pysäytyskuva videosta, still image from video
  • MITÄTÖITY NAISEUS / INVALIDATED WOMANHOOD pysäytyskuva videosta, still image from video
  • SYVÄT HAAVAT / DEEP SCARS pysäytyskuva videosta, still image from video

Jenny Suhonen

Ihmissilppuri

Jätkä 2 4.10.-19.10.2014

Jenny Suhonen
Ihmissilppuri – videoinstallaatio performansseista
4.10.–19.10.2014
Galleria Huuto Jätkäsaari 2

Jenny Suhosen Ihmissilppuri-teos käy läpi henkilökohtaisia tunteita ja kokemuksia ja muuntaa ne kuviksi prosessissa, joka käyttää hyväkseen performanssia, installaatiota ja videota. Galleria Huudossa esillä oleva kokonaisuus sisältää performansseista kuvattuja videoita, jotka on koottu yhdeksi installaatioksi.

Performanssiprojekti on alkanut vuonna 2012, ja Suhonen on toteuttanut niitä yhteensä yli sata. Hän on pyytänyt ihmisiä tuomaan esineitä, joihin liittyy tunteita tai kokemuksia, joista he haluaisivat päästä eroon: menetyksiä, toteutumattomia toiveita, liian suuria odotuksia ja paljon muuta, mitä ihmiselämään voi sisältyä. Performanssissa taiteilija ottaa haltuunsa esineen, jota hän kutsuu taakaksi, rikkoo sen katsojien läsnäollessa ja säilöö palaset. Jotkut kokemukset on lähetetty kirjeinä, jotka taiteilija lukee ja sen jälkeen tuhoaa. Esineiden palasista hän koostaa installaatioita, joita on tähän mennessä nähty muun muassa Helsingissä Galleria Oksasenkatu 11:ssa ja Berliinissä Galleria Pleikussa.

Ihmissilppuri-performansseissa osallistujat seuraavat, miten vaikeat kokemukset ja niihin liittyvät tunteet heijastetaan itsen ulkopuolelle, murskaamalla mitätöidään ja sitten muutetaan näyttelyesineiksi. He pääsevät eroon taakoista, mutta joutuvat samalla luovuttamaan tunteensa taiteilijan käyttöön ja kohtaamaan ne sitten julkisesti esille pantuna. Taiteilija puolestaan saa käyttöönsä materiaalia teoksen toteuttamiseen, mutta joutuu säilömään esineiden fragmentit ja näin kantamaan osan taakasta.

Performanssin kulku muistuttaa rituaalia. Rituaaliksi voidaan kutsua mitä tahansa toimintaa, jota harjoitetaan sen symbolisen tai emotionaalisen merkityksen takia. Sillä voi olla sekä yhteisöllinen että yksityinen merkitys. Usein yksilöllisen rituaalin tehtävänä on tuoda julkiseksi yksityinen kokemus, jonka intensiteetti on niin voimakas, että sitä ei yksin pysty käsittelemään. Rituaalissa kokemus saa ilmaisun, joka auttaa käsittelemään sitä ja pääsemään siitä eroon.

Esineillä on rituaaleissa usein tärkeä rooli. Niihin kasautuu merkityksiä ja niiden avulla johdetaan ja johdatellaan rituaaleja. Esineiden avulla voimme säädellä omaan itseen liittyviä kokemuksia. Ne auttavat rajojen vetämisessä itsen ja muiden välille ja toimivat kehon jatkeena. Rituaaliin liittyvät esineet sijaitsevat minän ja maailman, itsen ja muiden, sisäpuolen ja ulkopuolen välitilassa. Kun ne irtautuvat arkipäiväisestä roolistaan tarkoittamaan rituaalin kohdetta, ne toimivat osallistujan minuuden jatkeena. Kun esine valitaan edustamaan inhimillistä kokemusta, se inhimillistetään, nimetään, siihen heijastetaan tunteita; siitä tulee osa minuutta. Kun performanssissa rikotaan esine, joka edustaa negatiivista kokemusta, negatiivisesti latautunut osa osallistujan minuudesta tuhoutuu, ja hän voi jatkaa elämäänsä.

Videoteos siirtää katsojan astetta abstraktimmalle tasolle. Esine, ja sen mukana tarina, henkilökohtainen muisto tapahtumasta ja sen aiheuttama tunne muuttuvat lopullisesti kuvaksi. Henkilökohtainen merkitys häviää, ja katsoja joutuu vastatusten vahvasti latautuneiden symbolien kanssa. Näiden symbolisten esineiden rikkomiseen hän joutuu osalliseksi, ja väkivaltainen tuhoaminen toistuu kerta toisensa jälkeen valkokankaalla. Katsoja etääntyy niistä merkityksistä, joita esineille on annettu performanssissa ja on vapaa antamaan omat merkityksensä videossa näkyville tapahtumille.

Ihmissilppuri-teos liikkuu nykymaailman ja arkaaisten symboleiden välillä. Sen materiaalina on paitsi esineet, joita osallistujat tuovat, myös ja ennen kaikkea ne tunteet, joilla esineet on ladattu. Vaikka teos tässä toimii myös terapeuttisena prosessina, on sen merkitys viime kädessä esteettinen. Katsojan tai osallistujan parantava kokemus on teoksen sivutuote, mutta todellinen merkitys syntyy näiden tunteiden tekemisestä näkyväksi.

Mari Vuolanto
Kuvataiteilija
………
Jenny Suhonen (s.1978) on helsinkiläinen kuvataiteilija (Vapaa taidekoulu 2012). Hän toimii sekä taidemaalarina että performanssitaiteilijana. Suhonen käsittelee taiteessaan ihmisyyden eri muotoja ja olemuksia tavoitteenaan purkaa sitä osiin. Suhosen pyrkii antamaan katsojalle mahdollisuuden kohdata itsensä. Hän haluaa pysäyttää ja antaa aikaa.

www.jennysuhonen.com