• Hanna Vahvaselkä, Rekonstruktioita, Galleria Huuto
  • Hanna Vahvaselkä: Kohtaaminen pimeässä murtumia
  • Hanna Vahvaselkä: Muistot
  • Hanna Vahvaselkä: Pieniä murheita
  • Hanna Vahvaselkä: Kohtaaminen pimeässä

Hanna Vahvaselkä

Rekonstruktioita

Huuto I 13.11.-6.12.2020

Hanna Vahvaselkä
Rekonstruktioita
13.11.-6.12.2020

Galleria Huuto on suljettu maanantaista lähtien, 30.11.-20.12.2020
Suosittelemme kasvomaskin käyttöä ja tilassa henkilömäärä on rajattu max. 10 henkilöä kerralla.

Taiteilija tavattavissa lauantaina 14.11. klo 12-18, sekä lauantaina 28.11. klo 12-17.

Teostiedot

Kirjailijoilta kysytään joskus, miksi he kirjoittavat. Itse olen mutissut, että ”kun en ole saanut asiaani muuten sanotuksi”. Väärin, en ole saanut sitä sanotuksi kirjoittamallakaan. Vuosia olen yrittänyt kuvata miltä tuntui, kun tulin poikaikäisenä uimasta ja kesäinen kaupunki oli hiljainen, kun tukka oli märkä ja kadut kuivia, kun kaipasin jotakin mutta en tiennyt mitä.
(Petri Tamminen, Muita hyviä ominaisuuksia, Otava 2011)

Miten purkaa teokseksi pieni yksityinen luontokokemus tai luopumisesta aiheutuva haikeus? Millainen voisi olla muodoltaan arkinen hetkellinen turvallisuuden tunne, ohilipuva aika, pettymys epäonnistumisesta, sekava sotkuinen sanomaton ajatus tai ylisukupolvinen murhe…

Näyttelyssäni olen tehnyt näkyväksi toimiimme ja valintoihimme vaikuttavia pieniä tiivistyneitä hetkiä. Teoksissani liikun mustan suttuisen surun ja hennonpunaisten unelmien välimaastossa. Niissä kaivataan, kohdataan, epäonnistutaan, luovutaan ja muistellaan; jotain jää kesken, jotain katkeaa, jotain pyyhitään yli. Alkuperäiset hetket ja kokemukset olen purkanut osiin, etäännyttänyt kauas, tulkinnut vapaasti ja lopulta järjestänyt uudestaan.

Henkilökohtaisen tason lisäksi pohdin teoksissani suhdetta käsityöhön, modernismin perintöön, kuviin ja materiaaleihin. Tarkastelen puukuvanveistoa, luontosuhdetta, sukupuolirooleja ja taiteilijan työtä; sitä, miten taiteilija liikkuu työskennellessään keskellä perinteitä ja perintöjä, purkaen, siivoten ja uudelleen järjestäen usein ylisukupolvisiakin odotuksia, malleja, murheita ja tarinoita.

Esillä näyttelyssä on muutama rekonstruktio, pari ehdotusta muistomerkiksi, sekä suttuinen jälkipyykki. Teosteni materiaali on puu ja ne ovat syntyneet löydetystä, säilytetystä tai kaatopaikalta pelastetusta puusta sekä myös vanhoja teoksiani uudelleen kierrättäen.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus

Hanna Vahvaselkä
hanna(a)vahvaselka.fi
050 5670803
vahvaselka.kuvat.fi