• soulcamp-H2

Marikka Kiirikoff

Huuto I 11.12.2020-3.1.2021

Marikka Kiirikoff
Soul Camp
11.12.2020- 3.1.2021

Camp (asenteena) määritellään 1909 tietosanakirjassa ensikertaa: ”pröystäilevä, liioitteleva, teatraalinen ja naismainen käytös miehellä”. Minulle se edustaa hyvän ja huonon maun rajapintaa, karnevalismia, melodraamaa, poseeraamista, pantomiimia, glam rockin sukupuolista rajankäyntiä, japanilaista katumuotia, Elton Johnia, Joutsenlampea, manerismia ja menneisyyden kulttuuriaineksen esille tuomista uudessa valossa.

Soul Camp (näyttelynä) viittaa sekä pysyvän asutuksen ulkopuoliseen leiriin, että asenteeseen, jolla tuon esiin sisältöä maalauksissani. Soul Camp on asenne, jolla dystooppinen tulevaisuus muuttuu utopiaksi. Se auttaa kestämään, kun vanhan ajattelun raamit irrotetaan. Se on yltiöhenkistä kaikissa sateenkaarenväreissä, yönmustaa surua, dramatisoivaa, lapsekasta, unelmoivaa, euforiaa, itsensä vakavasti ottavaa itseironiaa ja huumoria. Jos kuljenkin oudoille poluille, teen sen tiedostaen.

Aikamme vaatii meitä uudelleenmäärittelemään suhteemme materiaan ja elämyksiin. Kiinnittyminen näihin kahteen ja niiden ympärillä pyörivä rahatalous ovat vieneet meidät ekokatastrofiin ja ennakoimattomien luonnonilmiöiden äärelle. Muutoksen välttämättömyys haastaa ja muuttaa ajatteluamme. Ehdottoman mielen omaavan on vaikea perustella toimintaansa resursseja tuhlaavassa kulttuurissa. Kuitenkin maalaus ikiaikaisena tekona pystyy perustelemaan oikeutuksensa. Maalaus on rituaali vanhasta maailmasta, joka puhkoo todellisuuksien rajoja. Maalausprosessissa sisäinen henkinen paine löytää materiaalisen muodon. Materialismin näännyttämässä maailmassa maalaus on hengen ja materian tanssi.

Galleria Huudossa esillä oleva Soul Camp -kokonaisuus on itsenäisten maalausten installaatio, leirimäinen maailmankylä, odotustila unelmille ja muutokselle. Asumiseen viittaavissa ja talonmuotoisissa maalauksissa, joilla on luonnonpuiset telineet, elämä on yksinkertaista ja pysyvää mutta talo on jo tulessa ja kaikki muuttuu.

Jälkisanat

Otamme mukaan mitä meillä on jäljellä. Kokoontuessamme sovitussa paikassa huomaamme muuttuneemme sitkeiksi ja kärsivällisiksi kuin villieläimet. Leirissä on kaikki tarvittava ja siellä voimme odottaa. Leiritulen äärellä sovimme miten käytämme korjaavaa energiaa, joka värillisen hermoston lailla liittää kaiken yhteen. Jotkut näkevät korjausprosessin digitaalisena verkostona mutta minun unessani energia on elävää ja persoonallista.
Tapahtuuko se täällä? Olenko siinä mukana? Oletko sinä? Ehkäpä tapaamme leiritulilla, kaukana tai lähellä, täällä mutta toisaalla, jos sinä ja minä aloitamme alusta. Menneisyydessa ovat kaikki virheet mutta siellä ovat myös kaikki vastaukset.