• Hallenberg ja Kuusela, Pienoismalli
  • Meri Hallenberg: Töissä
  • Liisa Kuusela: Haudatkaa minut vuorille kauniin kukan varjoon

Liisa Kuusela, Meri Hallenberg

Järkäle

25.6.-18.7.2021

Meri Hallenberg & Liisa Kuusela
Järkäle
25.6.-18.7.2021

Taiteilijat ovat tavattavissa la 3.7. (Hallenberg & Kuusela), su 4.7. (Kuusela) & la 10.7. (Hallenberg) klo 12–17.

”Hei Meri, tänään ajattelin lapsuuteni vuorta, roskasta rakennettua Jätemäkeä Malminkartanossa. Siellä oli seudun paras pulkkamäki ja pitkät portaat mäen laelle, joita kuntoilijat kipittivät ylös alas. Teininä kiipesin usein sen laelle ja katselin kauas metsikköihin. Sieltä ehkä näkyi merelle asti. Jätemäki tuli minulle mieleen siitä, kun olet puhunut maan siirtämisestä ja vuorista, joita Kaliforniassa siirretään asutuksen tieltä. Toisissa paikoissa siirretään vuoria asutuksen tieltä ja toisissa niitä rakennetaan roskasta virkistysalueiksi.”
– Liisa

”Moi Liisa, meidän kodin lähellä ei ollut mitään suuria pulkkamäkiä, mutta koulun pihalla oli legendaarinen jäämäki – siihenastisen elämäni jyrkin rinne. Jäähän jäi jäätynyttä verta kun lapset löivät neniään ja huuliaan siihen. Mutta kun puhuit näistä kukkuloista joita lähiöiden laidoille syntyy täyttömaasta, alan muistaa niitä nyt useampiakin, onkohan niitä vieläkin olemassa? Joutomaitahan ne ovat?” – Meri

”Moi Meri, vuorethan ovat olleet tärkeitä sodissa, vuoren laelta näkee onko vihollinen tulossa. Hmm. kiinnostaisi myös Hannibalin sotanorsu ylittämässä Alppeja. Luonnontieteellisessä museossa oli rekonstruoituja mammutteja, voisin käydä piirtämässä niitä ja käyttää piirroksia lähtökohtana. Haluaisin maalata sellaisen melankolisen norsun, jolla on koruja kaulassaan.”
– Liisa

”Moi Liisa, melankolinen sotanorsu kuulosta todellakin maalauksen arvoiselta tyypiltä.

Kun asuit Italiassa, näitkö koskaan vuorien seinämiin louhittuja marmoriloukoksia? Olen katsonut kuvia Cararran louhoksista ja piirtänyt niistä kuvia. Valokuvissa marmoria louhivat koneet näyttävät hyvin pieniltä ja vaatimattomilta, sellaisilta miltä sokerimuurahaiset näyttävät vaalealla kuumalla pihakiveyksellä. Minusta vuoren sisälle tunkeutuminen tuntuu jotenkin väkivaltaiselta. Kun katselen kuvia Carraran vuorista, minulle tulee louhoksista mieleen avohaava, iho on auki ja sisuskalut näkyvät. Japanissa maanvyöryjen jäljet vuorien rinteillä näyttävät samalta, maa-aines valuu rinnettä pitkin vähän kuin veri. ” – Meri

”Moi Meri, en muista nähneeni marmorilouhoksia, olisipa jännittävää nähdä ne! Kerran Punavuoressa satuin kävelemään ohi, kun koristemaalari kunnosti vaaleanpunaista marmorijulkisivua, hän kertoi, että siinä oli nyt kuudestoista kerros kuivumassa ja kohta julkisivu olisi valmis. ” – Liisa

Järkäle on Meri Hallenbergin ja Liisa Kuuselan projekti, joka käsittelee kaipuuta vuorille. Taiteilijat valmistuivat Vapaasta Taidekoulusta vuonna 2019, minkä jälkeen he ovat jatkaneet yhteistyötä. Hallenberg opiskelee tällä hetkellä Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Kuusela työskentelee Helsingissä.

Näyttelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto (Aino ja Einari Haakin rahasto).

Meri Hallenberg
hallenbergmeri(at)gmail.com
merihallenberg.com

Liisa Kuusela
liisa.a.kuusela(at)gmail.com
liisakuusela.com