Minkälainen teko on olennainen ja minkälaisen teon jättää toisarvoisena tekemättä? Kuinka paljon tekoja tarvitaan, jotta saavuttaa päämääränsä? Onko turhia tekoja olemassa vai johtaako kaikki lopulta johonkin?
Olen näyttelyä toteuttaessani pohtinut näitä kysymyksiä kääntämällä katseen omaan toimintaani. Työskentelyn lähtökohtana on ollut omien maalausprosessin aikaisten tekojeni ja niihin johtaneiden valintojeni tutkiminen. Millaisia tekoja ja valintoja maalausten valmistuminen vaatii? Mitä prosessista lopulta jää maalaukseen näkyviin?
Kuvittelin etukäteen maalauksista tulevan tekojeni läpikuultavia kartastoja, joista olisi luettavissa kuinka jokin asia johtaa toiseen. Toisin kuitenkin kävi, sillä valmistuakseen maalaukset tuntuivat aina vaativan viimeisenä tekonani jotakin, joka peitti alleen kaiken aikaisemmin maalatun. Valmiista maalauksista tuli kuvia läpinäkymättömistä sumuista ja varjoista, joista voi enää vain arvailla taustalta löytyvän jotakin muuta.
Maalausprosessi toi näin eteeni uuden kysymyksen: päteekö sama yleisemminkin tekoihini? Onko niin, että päällimmäisellä teolla on aina taipumus jättää edeltävät teot peittoonsa? Onko merkitystä sillä, mitä olen tehnyt aikaisemmin vai ainoastaan sillä, mitä olen tehnyt viimeksi?
Näyttely on kolmas ja viimeinen osa sarjassa, jonka ensimmäinen osa käsitteli ajattelua (Ajatuksissaan, Galleria Huuto Uudenmaankatu, 2006) ja toinen osa aikaa (Aika ja minä, Porvoon taidehalli, 2006/07).
Lisätietoja ja kuvia teoksista:
katariina.salmijarvi(at)galleriahuuto.net, www.galleriahuuto.net
