• Antti-Ville Reinikainen: Saatto, (puu, puuvaha, valo, akryylilevy), 2023
  • Antti-Ville Reinikainen: Huippu (puu, akryylimaali), 2022
  • Antti-Ville Reinikainen: Käänne (puu, akryylimaali), 2022
  • Antti-Ville Reinikainen: Käynti (puu, akryylimaali), 2023
  • Antti-Ville Reinikainen: Kuntoutus (puu, akryylimaali), 2023

Antti-Ville Reinikainen

Päästö

Huuto I 26.10.-19.11.2023

Antti-Ville Reinikainen
Päästö
26.10.-19.11.2023

Teoksessa “Saatto” mustat sahapukit kannattelevat henkilöauton koriin sulautuvia paareja. Lämmin valo kajastaa sekä taivasta että maata kohden suuntautuvien matkustamon ikkunoiden takaa.
Näyttelyn lopullinen muoto rakentui tämän teoksen ympärille. Sen toteuttamisesta oli tehnyt erityisen merkityksellisen rakkaan isoäitini helmikuiset hautajaiset, joissa olin yhtenä arkun kantajista. Teoksesta välittyvä lopullisuuden, luopumisen ja hajoamisen tematiikka antoi suunnan myös muille näyttelyn teoksille.

Olin aiemmin saanut valmiiksi näyttelyä varten suuren määrän pienemmän kokoluokan veistoksia, jotka syntyivät viime vuoden yksityisnäyttelyn “Mestari”-nimisen teoksen pohjalta. Nyt esillä olevaan näyttelykokonaisuuteen näistä päätyi lopulta vain osa. Sen sijaan “Saatto”-teoksen rinnalle rakentui vielä neljä uutta teosta.
Olen toteuttanut teoksia mm. puuveistolla sekä akryylikomposiitti- ja betonivaluina sekä näitä tekniikoita yhdistellen. Erityisesti pienempien veistosten värimaailmassa on nähtävissä myös pitkäaikainen suhteeni taidemaalaukseen. Maalauksen menetelmistä onkin tullut olennainen osa monia veistoksiani.

Vaikka teoskokonaisuudessa onkin moninaisuutta, kaikkien näyttelyyn valikoituneiden teosten taustalla on sama rajallisuuden, päätöksen ja päästämisen tematiikka. Henkilökohtaisen tason lisäksi teoksissa voi nähdä myös kaikuja ajankohtaisista uhkakuvista. Katkenneen puun sisälle jumiutuneessa veneessä, kolehtihaaviin tippuvassa autossa tai lapion kärkeen nostetussa lentokoneen nokassa on vaaran tuntua, mutta myös perustavan erillisyyden ja etäisyyden tunteesta kumpuavaa ahdinkoa. Lopullisuuden melankoliaa kuitenkin tasapainottaa lohdullisuus ja lämpö, jonka voi nähdä valon kajona teoksissa toistuvien ajoneuvojen tai talojen ikkunoiden takaa. Samaan tapaan muissakin teoksissa synkkien aiheiden rinnalta löytyy myös värien kirjon ja mielikuvituksellisten näkyjen päättymätön riemu.

Kiitos
Taiteellista työskentelyäni on tukenut Taiteen Edistämiskeskus sekä Suomen Kulttuurirahasto.

Yhteystiedot
www.avreinikainen.com
avreinikainen(a)gmail.com