• Katariina Guthwert: Toivomuslähde, Galleria Huuto
  • Katariina Guthwert: Ole hyvä (2020) Helsingin punasavi, liitujauhe, kasvit, kolikot
  • Katariina Guthwert: Hortum tentorium (2020) Helsingin punasavi, kasvi
  • Katariina Guthwert: Ad usum delphini (2020) Helsingin punasavi
  • Katariina Guthwert keräämässä materiaalia
  • Katariina Guthwert: Toivomuslähde, Galleria Huuto
  • Katariina Guthwert: Toivomuslähde, Galleria Huuto
  • Katariina Guthwert: Toivomuslähde, Galleria Huuto

Katariina Guthwert

Toivomuslähde

Huuto II 21.8.-13.9.2020

Katariina Guthwert
Toivomuslähde
21.8.-13.9.2020

Katariina Guthwertin näyttely on eräänlainen salainen puutarha, jonka maljat, juoma-altaat ja suihkulähde on valmistettu Helsingin Keskuspuistosta kaivetusta punasavesta. Guthwert pohtii näyttelyssä länsimaisen taidehistorian elinkaarta, taiteen hiilijalanjälkeä sekä merien ja ihmisen tulevaisuutta.

”Savi rakentuu maan mineraaleista. Polton jälkeen se on ikuista, vaikka särkyisikin. Keramiikan kestävyyden vuoksi olemme löytäneet muinaisia keramiikkaesineitä ja saaneet selville asioita kadonneista kulttuureista. Nykyihmisistä taas jää jälkipolville liikaakin, muutakin kuin ruukunsirpaleita.

Keskuspuiston savi on entistä merenpohjaa, kuten Helsingin maaperä muutenkin. Tämä villisavi on materiaalina oikukasta ja halkeilevaa, se sisältää orgaanista ainesta ja kiviä. Halkeamat kertovat tarinoita maankuoresta. Osa teoksista on jätetty polttamatta, jolloin niiden hiilijalanjälki lähentelee nollaa. Luontoon palautettaessa polttamaton savi liettyy sateessa taas maaksi. Merisavi saattaa olla myös maaperää tulevaisuutemme ruuille, jotka kasvavat merenalaisissa leväpuutarhoissa.

Tapa heittää kolikoita lähteeseen on perua ajasta, jolloin juomakelpoista vettä saattoi olla vaikea löytää ja puhtaasta vedestä tuli kiittää korkeampia voimia pienellä lahjalla. Näyttelyn puutarhassa leväiset maljat ovat kuohahtaneet yli ja juomalähteet ehtyneet. Ihmiset ovat poistuneet toreilta ja suihkulähteen reunus autioitunut. Näyttelyyn vaikutti junamatka tulvien jälkeiseen Venetsiaan, jossa home, levä ja sammal olivat täplittäneet seinät ja vallanneet taideaarteet. Käytöstä poistetut, sadeveden keräykseen perustuneet kaivot kattavat 10% Venetsian pinta-alasta.”

Guthwert (s.1979) on tunnettu paitsi kuvataiteilijana, myös koruntekijänä.