• Högström & Lee
  • Högström & Lee
  • Högström & Lee
  • Högström & Lee
  • Högström & Lee

Mara Lee, Martin Högström

TEXTKONST: MARTIN HÖGSTRÖM & MARA LEE

Viiskulma 17.9.-28.9.2008

Textkonst IV 2008 ylpeänä esittää taidetta tekstin, kuvan ja äänen rajapinnoilta. Taiteilijat ovat ruotsalaiset runoilijat Martin Högström ja Mara Lee.

Martin Högström on tukholmalainen runoilija. Hänen teoksensa Transfutura (OEI editör 2005) palkittiin Katapult-palkinnolla (ruotsin kirjailijaliiton palkinto vuoden parhaasta kirjallisesta debyytistä). Hän on myös kirjoittanut teoksen Kommande industrilandskap (OEI editör 2007), sekä kääntänyt amerikkalaisen kirjailijan, Dennis Cooperin, romaanin Frisk (Kluven, Vertigo 2006). Martin Högström kuuluu runojulkaisu OEI:n toimituskuntaan.

Högströmin työskentely graafisena suunnittelijana on vaikuttanut myös hänen runouteensa. Teoksessaan Transfutura hän esittelee muun muassa uuden tekstityypin/aakkoset, joka on samanniminen kuin itse teoskin. Sen merkit koostuvat kirjainsuhteista – toisin sanoen synteesejä roomalaisista kirjaimista. Kirja, jonka viimeinen runo nostaa valokeilaan 1950-luvun atomipommien koeräjäytykset, valmistaa omat mutaationsa. Kirjaimet – runouden atomit – keinahtelevat.

Kommande industrilandskap käyttää osittain lähtökohtanaan saksalaisten valokuvaajien Bernd ja Hilla Becherin dokumentaatioita länsieurooppalaisista ja yhdysvaltalaisista kaivoksista ja teollisuuslaitoksista. Hiili alkuaineena on tärkeää kaikelle elämälle, mutta sen kaivauksissa vapautuu myös myrkyllistä hiilimonoksidia. Kirjainten vartaloissa hiili tulee näkyviin siten, että runojen teema, aihe ja fyysinen muoto yhdistyvät. Runo asettuu yhteen tasoon. ”Carbografier” sarja, joka on Galleria Huudossa esitettävän teoksen taustalla, kirjaimellisesti luo oman materiaalinsa. Animaatiossa voimistuvat entisestään kaivoslaitosten yleinen anonymiteetti ja taso; hitaasti ne kerrostuvat ja ottavat vastaan toisensa. Eteneminen ja hajoaminen tapahtuvat samanaikaisesti. Hiljaisuuden luominen on kuumeista työtä.

Mara Lee on tukholmalainen runoilija ja kirjailija, joka on varttunut Skoonessa. Hän toimii opettajana sekä Biskops-Arnön kirjailijakoulussa, että Uumajan taidekorkeakoulussa ja Konstfackissa Tukholmassa.
Mara Lee debytoi vuonna 2000 runsaasti huomiota herättäneellä proosalyyrisellä teoksellaan kom. Teos esittää kysymyksiä halusta ja sen liikkeestä. komia voidaan kuvailla yritykseksi tuhota käsitys naisesta subjektina, joka on täysin hallitsevan kirjallisen ja seksuaalisen valtarakenteen alistama.

Valta on keskeinen teema myös Mara Leen seuraavassa kirjassa, runoteoksessa hennes vård (2004). Hallitsevaksi teemaksi hennes vårdissa nousevat riippuvuussuhteet: äiti/lapsi, uhri/rikollinen, ystävä/vihollinen. Riippuvuus voi rakentua muun muassa sosiaalisiin suhteisiin, läheisyyteen tai näköisyyteen. Jokainen riippuvuussuhde edellyttää myös eroamista, hennes vård käsittelee väkivaltaa, jonka avulla ero tuottaa merkityksiä ja identiteettejä.

Mara Leen seuraava kirja, Ladies (2007), on romaani. Sen voi lukea pinnallisesti intohimoisena kertomuksena neljästä naisesta, mutta toisella tasolla se asettaa kysymyksiä niistä mahdollisuuksista, joita kirjallisuudella on. Samanaikaisesti kun kertomus rakkaudesta, kauneudesta, halusta ja kostosta vyöryy eteemme, on Ladies myös tutkimus romaanin muodosta – ei kuitenkaan mikään eksperimentti. Päinvastoin. Ladies alistuu klassiseen kerrontaan osoittaen, että romaanin rakenteessa käytetään valtaelementtejä, jotka sekä sisältävät muodollista väkivaltaa että alleviivaavat materiaalin alisteisuuden. Vaikka lukijan annetaan nauttia eeppisesti, pakotetaan hänet kuitenkin määräajoin asettumaan silmätysten oman nautintonsa kanssa.

Teoksessaan ”mun” Mara Lee palaa joihinkin niistä teemoista, jotka löytyvät myös hänen kirjailijan työstään: kieli, halu ja väkivalta. Runoilijan eniten näkyville nostettu fyysinen instanssi on ääni. Runouden ja kirjallisuuden yhteydessä puhutaan paljon poeettisesta äänestä. Sitä vastoin suusta ei juurikaan puhuta. Suun merkitys on supistettu vain kanavan muodostamiseen etuoikeutetulle äänelle.

Kirjoittaminen sisältää runsaasti fyysisiä elementtejä, kynä, paperi, suu, näppäimistö, käsi, näyttöruutu, tuloste, ranne jne.

”mun” tahtoo selvittää fyysisyyttä, ennen kaikkea suun roolia kirjoittamisen prosessissa. Se muodostaa symbolisen kynnyksen sisäisen/ulkoisen, sanan/ajatuksen sekä hiljaisuuden/puheen välille. Kielen on artikuloiduttava, asioiden muututtava sanoiksi. Suu on kokeiluinstanssi. Kyseessä on usein väkivalta. Suu valitsee, hylkää, vaikenee tai huutaa. Siellä asiat erotellaan toisistaan. Siellä viipyvät kielletyt kirjoituksen jäänteet palatakseen pakkoliikkeiden tavoin jälleen kirjainten joukkoon. Kirjoittaminen tapahtuu suussa.

Textkonst on Galleria Huudon vuonna 2005 alkanut, parhaillaan meneillään oleva projekti. Projektin ideana on käynnistää, esitellä ja lisätä Suomessa ja Ruotsissa tekstin ja kuvan rajapinnassa työskentelevien, eri alojen taiteilijoiden yhteistyötä.

Textkonst taustaaGalleria Huuto tuotti kesällä 2005 yhteistyössä NIFCA:n (Nordiskt Institut för Samtidskonst) kanssa Viiskulman tiloihin Cecilia Grönbergin ja Jonas (J) Magnussonin näyttelyn. Näyttely oli varustettu ISBN-numerolla, joka muutti tilan kirjaksi.

TextTaide – TextKonst osa I

Galleria Huuto Viiskulma tuotti yhteistyössä ruotsalaisen OEI-runouslehden ja suomalaisen Tuli&Savu-runouslehden kanssa Jörgen Gassilewskin, Anna Hallbergin (R) ja Cia Rinteen (S) näyttelyn. 22. marraskuuta 2005 kolmekymmentä runoilijaa/taiteilijaa esiintyi nonstoppina Dubrovnik Lounge and Lobby:ssa.

Kesällä 2006 Galleria Huudon Viiskulman tiloissa oli esillä Jukka-Pekka Kervisen (säveltäjä, runoilija, kustantaja) kuratoima näyttely “Post-taide ja Visuaalinen runous”, jossa oli esillä yhdeksän amerikkalaisen visuaalisen runoilijan ja noin sadan post-taiteiljan töitä.

TekstiKonst – TextTaide osa II

15–16. syyskuuta 2006 runouslehti OEI esitteli Tukholman Café Edenborgissa ja Ugglan:issa suomalaista käännettyä nykyrunoutta, suOmEI (vieraileva toim. Leevi Lehto), johon kuului visuaalinen osa, VisuOmEI, jonka kuratoivat Marina Ciglar ja Fredrik Hertzberg. “Finnish Poetry Now”-niminen nonstopesitys pidettiin Tuli&Savu-lehden kanssa yhteistyössä. Tuli&Savu esitteli samalla TekstiTaiteeseen liittyvän lukuprojektin Stefan Hammarénin runoista.

Textkonst osa III

Esitteli ruotsalaisten taiteilija Pia Sandströmin teoksia sekä hänen projektinsa ”Projekt Labyrint”, joka sisälsi taiteilijakirjoja Botkyrkan Taidehallista.

Vuoden Textkonstin ovat järjestäneet kuvataiteilija Marina Ciglar ja kirjallisuudentutkija Fredrik Hertzberg.